Mitä ja miksi syön?
Tämä on varmasti yksi kesto puheenaihe ja kuumaperuna, että mitä saa syödä ja mitä ei saa syödä? Tästä aiheesta saa hyvinkin mielenkiintoisia ja tunnepitoisia keskusteluja. Netissä ja lehtien palstoilla on mitä erilaisempia ruokavalioita ja dieettejä. Kuka vannoo ja uskoo minkäkin nimeen. Aihe on varmasti todella henkilökohtainen ja sitä kautta saa tunteet pintaan. Itse valmentajana olen sitä mieltä, että kohtuudella kaikkea, jos valmennettavani näin haluaa. Meillä saattaa olla uskomuksia, tiettyjä vakaumuksia tai ihan muuten vaan rajoitteita, jonka vuoksi joudumme tekemään valintoja. Tuttuakin tutumpia ovat erilaiset ”lakot” olla syömättä jotakin tiettyä esim. karkkilakko tai sokerilakko. Omien valmennettavien kanssa käymme aina keskustelun siitä, että, millainen on tämän hetkinen ruokavalio, mikä on tavoite ja mitä mahdollisia muutoksia nykyiseen ruokavalioon tehdään. Syönkö joka päivä karkkia? Voisinko pitää yhden herkkupäivän viikossa, mutta ei tarvitse kokonaan kieltäytyä? Uskon kuitenkin pitkässä juoksussa, että jonkin kokonaan välttäminen saattaa kääntyä vastaan ja siitä tulee mörkö, joka kummittelee mielessä koko ajan.
Välillä tuntuu myös siltä, että on muotia olla jollain dieetillä tai jossain lakossa. Onko se enemmän yhteiskunnan luoma ilmiö, että on jotain enemmän, kun toimin näin. On seksikästä syödä jotain tiettyä ruoka-ainetta ja se tuo tietynlaisen tyydytyksen, hyväksynnän ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Jokainen voi mielestäni syödä juuri niin kuin haluaa, kunhan huolehtii, että saa kaikki tarvittavat ravintoaineet omasta ruoastaan. Välttämättä jokin tietty ruokavalio, joka toimii sinulla ei toimikaan toisella. Tuntuu vaan, että syömisestä on tehty kovin vaikeaa ja maalaisjärki on kadonnut johonkin. Monesti omien valmennettavien kanssa ensitapaamisessa käydään keskustelua mm. siitä, että, voiko koko perhe syödä sitten samaa ruokaa, jota valmennettavani syö vai onko pakko valmistaa eri ruoat koko perheelle. Lähtökohtana on, että koko perhe syö todellakin samaa ruokaa. 😊 Saan myös paljon kyselyä siitä, että, voinko syödä tavallista ruokaa vai pitääkö syödä jotain pussijuttuja tms. Syödään ihan tavallista ruokaa ja tehdään laadukkaita valintoja.
Mutta mitä siis syödään ja miksi?
Meidät ravintovalmentajat on koulutettu pohjaten yleisiin väestötasolle asetettuihin ja annettuihin ravitsemus suosituksiin ja tutkittuun tietoon. Ei kenenkään omaan, henkilökohtaiseen kokemukseen tai kokeiluun tai uskomukseen. Itse en koskaan lähde suosittamaan omille valmennettaville oman henkilökohtaisen kokeilun perusteella yhtään mitään. Kaiken takana täytyy olla tutkittu tieto. Joo, joo, tiedän, että tämäkin saa varmasti monen karvat nousemaan pystyyn. Kerron valmennustapaamisessa, että näitä muutoksia voisimme tehdä ruokavalioosi, jotta se tukee tavoitettasi. Monella itsellä saattaa olla vakaa uskomus välttää jotain tiettyä ruoka-ainetta. Hän saa tehdä näin, mutta huolehditaan, että saadaan kuitenkin riittävästi kaikkia ravintoaineita. Elimistömme saa energian kaikkiin toimintoihinsa energiaravintoaineista (hiilihydraatit, proteiinit, rasvat ja alkoholi). Ajattelin yrittää tosi lyhyesti käydä nämä läpi. Jokaisesta yksinään saisi varmasti kirjoitettua monisivuisen tarinan.
Hiilihydraattikammo
Monella on hiilihydraattien suhteen tietynlainen kammo. Viime vuosien muoti-ilmiö on ollut hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliosta, vaikka sille ei välttämättä ole perusteita. Hiilihydraatit vaikuttavat monin tavoin ihmisten terveyteen ja niillä on elimistössä useita tehtäviä. Hiilihydraattien tärkein tehtävä on toimia solujen energian lähteenä. Kun välttelemme hiilihydraatteja se vaikuttaa myös kuitujen saantiin. Hiilihydraateissa määrän rajoittamisen sijaan tulisi keskittyä enemmän laadun parantamiseen. Hiilihydraattipitoisista elintarvikkeista kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö yleisesti jää alle suositusten. Ravitsemussuosituksissa ympäri maailman kehotetaan lisäämään monipuolisesti erilaisia kasviksia ja hedelmiä ruokavalioon. Hiilihydraatteja saamme myös maitovalmisteista ja viljavalmisteista, joista kannattaa suosia täysjyvävalmisteita. Toki ihmiset reagoivat hiilihydraatteihin eri tavoin ja ne voivat aiheuttaa toisille ruoansulatuskanavan vaivoja. Mutta tämäkin asia käydään läpi yksilötasolla, koska kaikki eivät näitä vaivoja saa.
Proteiinit – mainonnan herkku
Proteiinien saantia korostetaan paljon. Lehdet ja mainokset ovat tulvillaan erilaisia proteiinivalmisteita. Proteiinin saanti on keskimäärin riittävällä tasolla. Proteiineja saadaan useista ruoka-aineista. Laadukkaita proteiinin lähteitä ovat kananmuna, maito-, liha- ja kalatuotteet, soija sekä myös palkokasvit, siemenet, pähkinät ja viljavalmisteet. Proteiinit antavat elimistölle energiaa, mutta proteiinin tärkein tehtävä on toimia kudosten rakennusaineena. Proteiinit turvaavat solujen ja niistä rakentuvien kudosten normaalin toiminnan.
Rasvat
Rasvat ovat käsite erilaisille rasvahapoille. Rasvat voidaan jakaa karkeasti koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Rasvat vaikuttavat sydänterveyteen, insuliiniherkkyyteen ja elimistön tulehdustekijöihin. Rasvahapoista kaksi on elimistölle välttämättömiä, alfalinoleenihappo (omega 3) ja linolihappo (omega 6). Rasvat ovat merkittävä energianlähde. Rasvayhdisteet toimivat solujen rakennusaineina, hormonien esiasteina ja solujen viestinvälittäjinä. Eli rasvojakin täytyy saada.
Edellä on todella lyhyesti käyty läpi energiaravintoaineet ja vähän perustelua sille, että kaikkia niitä tarvitsemme. Kun syömme monipuolisesti ja laadukkaasti turvaamme näiden kaikkien energiaravintoaineiden saannin. Tämä auttaa meitä voimaan hyvin, suoriudumme arjen haasteista, loukkaantumisriski vähenee, liikkujan suorituskyky paranee, vastustuskyky on parempi jne. Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka. Eli rennolla otteella kohtuudella kaikkea turhia nillittämättä. Ei tehdä syömisestä niin vaikeaa. 😊