Koti, perhe, lapset, työ, lasten harrastukset, ystävät, oma jaksaminen ja hyvinvointi. Miun oma kunnosta huolehtiminen ja omat harrastukset. Monelle meistä varmasti aika tuttuakin tutumpia asioita arjessa. Tasapainoilemme ja teemme valintoja usean asian välillä. Miten saan ajan riittämään kaikkeen? Naapurin Kaisakin käy vähän väliä lenkillä tai jumpalla. Kaiken lisäksi hän näyttääkin niin hitsin hyvinvoivalta ja energiseltä. Miten Kaisan aika riittää, vaikka on pienet lapset, työ ja koti hoidettavana? Jaan teille kaikille tässä Kaisan ajatuksia ja konkreettisia asioita, kuinka kaiken saa onnistumaan.
Miten lasten kanssa liikkuminen onnistuu?
– Liikunta pitää suunnitella etukäteen ja miettiä ajankohta/laji niin että lapset saa helposti mukaan ja että lapsillekin jää kiva mieli.
– Itse käyn lasten kanssa juoksemassa ja pyöräilemässä tai sitten jumpataan kotona. 2,5 vuotias istuu vielä hyvin vaunujen kyydissä ja 5-vuotis pyöräilee 5- 8 km lenkkejä. Usein mukana on lenkkievästä, niin lenkin päätteeksi jäädään ulos tai puistoon evästelemään. Lenkkireitti saatetaan valita sen perusteella että nähdään rekkoja tms.
– Itse suunnittelen ajan etukäteen ja laitan treenivaatteet jo viikonloppunakin aamusta alkaen päälle. Sitten pääsee jumpan aloittamaan heti kun on mahdollista.
– Kotijumppaan otan lapset usein mukaan ja rakennan lapsille oman temppuradan. Jos pienempi on unilla niin isompi voi toimia ”valmentajana”, laskee toistoja ja tuo vettä ja sitten saa vapaat kädet tehdä itse palauttava välipala jumpan jälkeen 😊
– Pihajumppa on myös hyvä valinta lasten kanssa, jolloin lapset voi leikkiä samalla hiekkalaatikolla tms.
– Omassa pihapiirissä on myös sopiva tiepätkä, jossa voi juosta vetoja tms. ja samalla näkee koko ajan lasten leikit. Tai sitten leikitään poliisia ja rosvoa, samassa hoituu leikki lasten kanssa ja itse saa juosta. Välillä on naapurinkin lapset mukana leikissä!
Miten aika riittää?
– Aika on toki kortilla mutta liikunta pitää vaan suunnitella etukäteen niin silloin onnistuu ja ehtii. Myöskään liian pitkää treeniä ei kannata suunnitella, jos joutuu liikkumaan lasten kanssa. Meillä 20-40min on sopiva.
– Oman liikunnan yritän ajoittaa päiväuniaikaan viikonloppuisin tai sitten iltaan, jos lapset vaikka katsoo elokuvaa/ohjelmia tai lasten nukkumaan menon jälkeen. Varsinkin keväällä/kesällä on kiva mennä illalla terassille jumppaamaan ja ottaa itkuhälytin siihen mukaan.
– Pitkät suoritukset ajoitan päiville jolloin isälläkin on vapaata
– Suunnitelmallisuus ja päätös suorituksen tekemiseen pitää olla kunnossa niin silloin onnistuu ja ehtii hyvin.
Miksi kannattaa liikkua?
– Liikunta auttaa itseni ainakin jaksamaan paremmin, jolloin jaksaa työpäivän ja työviikon jälkeen touhuta perheen kanssa. Olen pirteämpi ja voin itse paremmin, kun jaksan vähän liikkua. Ja sitten voi herkutella hyvällä omalla tunnolla ja nukuttaa hyvin 😊
– Uskon, että omat liikuntatottumukset vaikuttaa myös lapsiin ja kun osaa lapset ottaa heidän ehdoilla mukaan liikuntaan niin toivon että saan heillekin ajatuksen liikkumisen tärkeydestä ja siitä, että liikkuminen on osa hyvinvointia.
– Myöskin liikunta voittaa sen että kylmissään tököttää hiekkalaatikon laidalla paikallaan ja katsoo kun lapset leikkii kavereiden kanssa.
Edellä korostui se, että suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Miten se sanonta menikään; hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Nähdä liikunta ja liikkuminen oman terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivenä ja myös samalla opettaa lapsille tervettä suhtautumista liikkumiseen. Ripaus kekseliäisyyttä, niin, hölkkälenkistä saa lapsille mielettömän retkeilykokemuksen eväineen kaikkineen.
Viikottainen terveysliikuntasuositus on aikuisille (18 – 64 v.) liikkua viikottain vähintään 2 h 30 minuuttia reippaalla tai 1 h 15 minuuttia rasittavalla tasolla. Lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa tulisi harjoitta vähintään 2 kertaa viikossa. Suositellun liikuntamäärän voi koostaa useista vähintään 10 minuutin yhtäjaksoisista liikuntakerroista.
Mihin siun aika menee? Monesti omien valmennettavien kanssa pysähdytään miettimään, että, ”hei, mihin ne miun päivän tunnit käytän?” Monesti pyydän täyttämään sellaisen vuorokausikellon, johon kirjataan aamusta alkaen kellon ajat ja sen kyseisen päivän tekemiset. Auttaa hyvin hahmottamaan, että, mihin oikeasti käytän aikaani. Toinen iso kysymys on, että, mihin haluan käyttää aikaani? Tähän kytken kyllä myös useasti arvokeskustelun. Tällä tarkoitan sitä, että pyydän valmennettavaani pohtimaan, että, mitkä ovat hänen arvot. Jos arvoja ovat esim. terveys, perhe tms., niin, seuraavaksi katsotaan vuorokausikelloa ja katsotaan, että, elääkö hän arvojensa mukaista elämää. Ovatko arvot sanoja vai myös tekoja.
Ajan saa riittämään, kun on suunnitelmallinen ja halua ja tahtoa riittää. Ja toisaalta aikaa voi säästää myös tällä suunnitelmallisuudella. Esim. tarvitseeko joka päivä käydä kaupassa? Mutta nämä ovat asioita, jotka jokainen miettii omassa arjessa.
Tämmöistä pohdintaa tähän syksyiseen sunnuntaihin. 😊 Kiitos Kaisalle ajatuksista!