Heinäkuussa päättyi yhden asiakkaani kanssa puolen vuoden yhteinen matka. Pyysin häntä, josko hän jakaisi meidän kaikkien kanssa oman tarinan omin sanoin. Hän sanoi, että ilman muuta, jos hän voi olla esimerkkinä ja apuna toisille. Tässä se on meidän kaikkien luettavissa. Kiitos sinulle ihana tästä tarinasta ja yhteisestä puolen vuoden muutosmatkasta!
Olen elämäni aikana laihduttanut kymmeniä kertoja, kokeillut kaalisoppadieetistä hiilihydraatitonta ja kaikkea siltä väliltä. Suurin virhe niissä kaikissa oli se että ne olivat ns. kuureja ja siitähän seurasi vain paljon puhuttu ”jojoilu”.
Vuoden 2016 alussa tein yhden elämää parhaimman päätöksen ja palkkaisin Ninan.
Vihdoin 56 vuotiaana ymmärsin, että täytyy tehdä muutos joka ei ole kuuri vaan pysyvä elämäntapamuutos.
Edellytyksenä tähän on se, että tiedostat sen itse, olet siihen valmis niin henkisesti kuin fyysisestikin ja haluat sitoutua tekemään töitä sen eteen. Ei voi ajatella palaavansa entiseen kunhan saan tietyn määrän kiloja karistettua.
Lähdin uteliaana tälle matkalle, mutta myös ehkä ensimmäistä kertaa ilman odotuksia nopeista ja helpoista tuloksista, olin valmis pitkäjänteiseen työhön.
Tavoitteena ei ollut pelkästään painon pudotus vaan myös kunnon kohotus, tiedostaen sen, että ikä tuo jo mukanaan omat haasteensa. Kolmanteen kerrokseen kapuaminen hengästytti, verenpaine alkoi hiipiä ylöspäin, vaikkakaan mitään lääkitystä ei vielä onneksi ollut.
Aivan ensiksi laitettiin ruokailurytmi ja määrä kohdalleen. Minä joka aikaisemmin lähdin töihin vesilasillisella ja töissä join aamukahvit jouduin opettelemaan aamupalan tärkeyden ja muutenkin rytmin ruokailuun. Ei ollut alussa helppoa saada syödyksi aamusta sitä määrää mitä piti. Ensimmäinen yllätys oli, että saa syödä ja pitää syödä kunhan syö oikein.
Tässä voinkin jo sanoa sen, että nälkää ei tarvitse nähdä kun valitsee oikein. Herkut tosin joutuu unohtamaan, mutta itselleni se ei tuottanut suurta ongelmaa. Ihan alussa tuli jotain mielitekoja, mutta silloin oli niin vahva päätöksessään että ei halunnut lipsua ja myöhemmin ei tee enää mieli.
Olen liikkunut vain kävelylenkkejä tekemällä, eikä kuntosalille lähtö houkuttanut. Oma toive oli että harjoittelen kotona ja sehän onnistuu kyllä. Tykästyin työpaikan jumpasta kahvakuulasta ja se onkin ollut ahkerassa käytössä viimeisen puolen vuoden aikana.
Tehtiin alku kuntotestit ja sitten olikin kädessä jo ensimmäinen lihaskuntotreeni ohjelma.
Ninan opastuksella lähdin tekemään viikottaisia treenejä, hänen laatiman viikko-ohjelman mukaan. Lihaskipuja, hikeä, puuskutusta, mutta helppoa kun on valmis ohjelma, jota noudatat. Jatkossa tulee uusia ohjelmia ja uusia liikkeitä, jotka tuo vaihtelua treenaamiseen.
Välillä Nina kävi kotona treenauttamassa ”kivoilla” extra jutuilla
Yhteenvetoni puolesta vuodesta:
Tarvitaan hyvä motivaatio ja päätös sekä sitoudutaan noudattamaan ohjeita. Luotetaan ohjaajan ohjeisiin eikä sooloilla niissä, hän kyllä korjaa tilanteen jos tuloksia ei ala tulla.
Kun heti alussa opettelee ruokarytmin ja määrät, se jää helposti ”takaraivoon” ja sujuu jatkossa itsestään.
Kärsivällisyyttä ensimmäiset pari-kolme kuukautta jolloin ei oikein vielä huomaa muutosta, sen jälkeen alkaa tapahtua ja siinä hämmästyy itsekin.
Tulee myös epätoivon hetkiä, repsahtaa herkkuihin ym. mutta on oltava armollinen itselleen eikä heittää hanskoja tiskiin vaan palata mahdollisimman nopeasti ”ruotuun”. Myöhemmin on paljon helpompi sallia itselleen myös extra juttuja, kun on vahvempi ja tietää että niin saa myös tehdä.
Se hetki kun huomaat että kunto kohenee, jaksat paljon paremmin treenit ja hups ne viiden vuoden takaiset housut sujahtaa jalkaan taas Puhumattakaan että verenpaine on laskenut normaaliin lukemiin.
Kun tekee lihaskuntotreeniä, se kohdistuu koko kroppaan tasapuolisesti ja myös kroppa muotoutuu joka puolelta. Aikaa siihen kuluu 20 min – tunti riippuen treenistä ja tietysti välillä myös lenkkejä ulkona. Viikkoon kuuluu aina myös vapaapäiviä.
Erittäin hyvä kun saa valmiit ohjeet ja tietää että ne tulee ammattilaiselta, voi olla luottavaisin mielin.
Puolessa vuodessa saa hyvät eväät jatkaa matkaa ihan itse, saatujen hyvien ohjeitten mukaan.
Se tunne kun huomaa että tästä on oikeasti tullut elämäntapa ja matka jatkuu 12 kg kevyempänä ja 40 cm kaposempana.