

Paljon olette varmasti lukeneet viime aikoina kirjoituksia istumisesta ja sen haitoista. Otsikot ovat olleet hyvinkin puhuttelevia; istuminen tappaa mm. yksi, johon olen itse törmännyt. Päätin sitten itsekin pohdiskella tätä mielenkiintoista aihetta teille. Aihe sinällään on todella laaja ja sitä voidaan tarkastella monesta vinkkelistä. Mutta, otetaan pintaraapaisu ja muutamia vinkkejä, joilla vältetään istumisen haittoja. 🙂
Miksi istuminen on vaarallista? Istuminen on passiivista. Suuret asentoa ylläpitävät lihasryhmät ovat veltostuneina. Energiankulutus tippuu huomattavasti. Istuessa asento ei välttämättä ole aina niin oikeanlainen. Olemme lysähtäneessä ja kyyristyneessä asennossa, jossa tulee ketjureaktio aina päästä varpaisiin asti. Huomaatko sinä, jos istut pitkän ajan, että aluksi kyllä käyt istumaan hyvään asentoon, mutta hetken kuluttua huomaatkin, että, olet oikeasti lysähtäneessä asennossa?
Selkä on ehkä yksi yleisimmistä kärsijöistä. Istuminen ei ole itsessään selkäkipujen riskitekijä, vaan pitkiä aikoja istuminen saattaa pahentaa selkäkipuja. Istuminen on staattinen asento, jossa välilevyille ja selkälihaksille kohdistuu aikamoista painetta. Lisäksi meillä on tapana tosiaan lysähtää tuolissa etukenossa olevaan asentoon, jolloin selkälihakset kuormittuvat ja venyttyvät. Aikuiset istuvat noin 9 – 11 tuntia päivässä. Peruskouluikäiset taasen noin 8 tuntia. Miun mielestä se on aika paljon. Keskitämme usein valtavasti energiaa tunnin liikuntasuoritukseen muutaman kerran viikossa, mutta saatamme tosiaan istua noinkin paljon päivässä huonossa ja passiivisessa asennossa. Mitä asialle sitten voisi tehdä? Tuleeko siulle mieleen mitään pikku juttuja, joita voisit tehdä välttääksesi passivoitumista ja saisit hieman aktivoitua kehoa pitkin päivää?
Paras keino istumisen haittojen välttämiseksi on pitää keho hieman aktiivisena pitkin päivää. Mitäpä jos me istumatyöläiset laittaisimme kellon soimaan 30 minuutin välein, jotta havahtuisimme hetkeksi jaloittelemaan? Tai voisimmeko kenties jotkin palaverit osan aikaa seisoa? Tokihan se saattaa aluksi herättää hämmennystä ja oudoksuntaa ympärillä, että, mitä tuokin nyt tuossa yrittää. Väitän, että pieni seisomaan nousu kesken pitkän palaverin saa aivotkin toimimaan eri tavalla. Tai, mitäpä jos esim. kahvitauolla istumisen sijaan seisoisi.
Miksi myö sitten istutaan? Kaikki on oikeastaan tehty istuttavaksi. Menemme autolla töihin, koska meillä on yleensä kiire. Töissä istumme, koska työpöytä on sillä korkeudella, että täytyy istua. Oppilaat ja opiskelijat istuvat tunneilla ja luentosaleissa, koska kalusteet ohjaavat tähän. Tulemme töistä kotiin ja istuudumme sohvalle tv:n ääreen.
Mitäpä, jos jokainen ottaisi vastuun omasta istumisestaan ja passiivisuuden välttämisestä? Pieniä tekoja pitkin päivää, jolla lisätään aktiivisuutta. Jos tiedän, että miulla on työrupeama edessä ja se vaatii istumista monta seuraavaa tuntia, niin, se kello soimaan 30 min. välein ja pieni jaloittelu ja jatkan työtä. Tai esim. jokin palaveri tai keskustelu; voisiko sen hoitaa esim. seisaallaan tai vaikkapa pienen lenkin ohella? Tämä varmasti myös lyhentää palaverin kestoaikaa ja tuo tehokkuutta. Otan vastuun myös siitä, että, kun istun, niin istun hyvässä asennossa, myös siellä sohvalla. 🙂 Energiaa ja aktiivisuutta teidän jokaisen viikkoon!